Näytä mulle missä sul on rusketusraidat!

Tänään tosiaan tapasin sitten perheen isän vanhemmat. Aivan ihania ihmisiä, joita tulevaisuudessa tulen näkemään paljon. Heillä on nääs tapana tulla kerran viikossa mukanaan illallinen, hämmentämään kivasti tätä soppaa. Mikäs siinä!

Tänään myös sain itselleni tunnissa aikamoisia rusketusrajoja. Onneksi laitoin tota lasten aurinkorasvaa itseenikin, muuten olisin punainen kuin rapu! (Tehokasta rasvaa kun en palanut yhtään, vaikka yleensä poltan itseni auringossa niin kovin helposti.) Täytyy kyllä ehdottomasti käydä ne bikinit ostamassa jostain, nyt oli nimittäin kaprit käärittynä niin pitkälle kun sai ja sen tuloksena reisissä on oikein hurmaavat, epätasaiset rusketusrajat. Voi kyllä olla että huomenna meen vaan ronskisti alusvaatteissa tonne terassille, jos joku jotain urputtaa ni voin sitten vaan kivenkovaan väittää että ei kun meillä Suomessa katsokaas bikinit ovat tällaisesta materiaalista!

Tänään kävin myös paikallisella kuntosalilla pyörähätämässä sen verran että liityin jäseneksi. $33 kuukaudessa, sisältää kattavan kuntosalin, aivan mielettömän ryhmäliikuntakalenterin ja uima-altaat, sweet! Täytyy katsoa jos huomenna ehdittäisiin lasten ollessa leirillä pyörähtää ostarilla sen verran että pääsisin ostamaan vähän uusia treenivaatteita, kun mulla ei täällä oo juuri mitään mukana. Ei ainakaan mitään millä pärjäis yhtä päivää pidempään.

Yksi asia mun on pitänyt ottaa puheeksi jo monena päivänä, mutta olen aina auttamattomasti unohtanut. Nimnittäin se jännittävin, eli paikallinen ruoka. Voi kiesus sentään sitä suolan ja rasvan määrää mikä voi ruuassa olla! Onneksi itse nyt kuitenkin aina päättää mitä suuhunsa pistää ja kaupasta saa kasviksia sun muita että sikäli. Mutta mielenkiintoiseksi homma menee kun lähdetään metsästämään tummaa leipää. No kyllähän sen tietää ettei mitään oikeaa, superhyvää jälkiuunileipää ole saatavilla, mutta edes jotain muuta kuin pullamössöä? No. Meikäläinen se lähti ensimmäiselle kauppareissulleen täynnä seikkailumieltä ja kolusi leipähyllyjä vaikka kuinka pitkään paketteja kädessään väännellen. Lopulta päädyin tummimpaan mahdolliseen (joskin yhä aivan pullanpehmeään, viipaloituun) leipään ja lähdin kotiin maistamaan. Mitä olin ostanut? No sanotaanko vaikka näin että mulla on joka toinen päivä joulu ja joka toinen päivä pääsiäinen. Siis olen ostanut limppua! Kyllä kuulkaa nauroin kun ensimmäisen palan sain suuhuni ja tajusin.
No yritys numero kaksi vei minut Whole Foods -nimiseen kauppaan jossa on paljon luomuruokia ja myös joitain ulkomaisia tuotteita. Itselleni uskollisesti meinasin purskahtaa itkuun keskellä kauppaa kun ensin törmäsin saksalaiseen leipään joka käytännössä on samaa kuin Suomessa Real, ja hetken päästä seuraavalla käytävällä hyllyssä nökötti minulle rakkaita Wasan näkkileipiä. Kyllä näillä eväillä pahimpien leipäikävien yli porskutellaan!

Lopuksi tahtoisin vielä julkistaa päivän ihanimman uutisen, jonka perheen äiti ilokseni ilmoitti pari tuntia sitten. Olimme nimittäin syömässä illallista terassilla kun paikalle saapui herravieraita. Perheen vanhemmat katosivat sisälle juttelemaan vieraan kanssa ja hetken päästä perheen äiti kurkisti ovenraosta ja pyysi minua sisälle. Tallustettuani paikalle hän kysyi minulta: "Haluaisitko maalauttaa huoneesi?" "Voi kyllä kiitos! En todellakaan ole pinkki-ihminen!" "En minäkään, tämä maalari voi maalata huoneesi ensi viikolla." Voitteko kuvitella?! Myöhemmin äiti antoi minulle valtavan nipun väriliuskoja joista saan valita mieleiseni värin ja tosiaan ensi viikolla tämä maalariherra sitten tulee ja epä-pinkittää asumukseni. Voitte vain kuvitella millainen hymy kasvoilleni levisi. Tietenkin minut tuntevat tietää varmaan jo, että harkitsen vaaleanviolettia väriä seiniin. Tummanvioletti on vähän liikaa siihen huoneeseen, mutta vaalean sävyinen violetti voisi olla oikein ihana. Täytyy vähän miettiä, maanantaina pitäisi suunnilleen jo tietää mitä tahdon.

Hyvästi vaaleanpunainen unelma!