Kohta lennetään!

Terkkuja Newarkin kansainväliseltä lentokentältä!

Matkalaukkujen ylipainosta ei tullut edes sanomista, kun check-in -tiskillä mukava nuori mies vain nosteli ne hihnalle ja lähetti ruumaan. Hermostunut matkustaja kiittää ja kumartaa. Tietenkin olin YRITTÄNYT huijata painoa esimerkiksi kerrospukeutumisella. Villamekon ja legginsien lisäksi pällä oli farkut, kaksi hupparia, kaksi takkia, kolme vyötä ja kolme kaulahuivia. Mahdoin olla näky kun vaapuin kohti turvatarkastusta!

Nyt on vain jännittynyt ja aika turtunut olo. Olen tässä koittanut olla sen kummemmin tuntematta mitään, ettei alkaisi itkettää aivan hillittömästi ennen kuin pääsee äidin kämpän rauhaan. Autossa kyllä meinasi jo vähän silmiä poltella, mutta sainpas nieleskeltyä.

Nyt istuskelen täällä lentokentän suuren ikkunan luona, ja luon viimeisiä katsahduksia Manhattaniin, pian täytyy nousta koneeseen ja aloittaa kotimatka. Auratkaapa se kiitorata tehokkaasti siellä Suomen päässä, huomenna tiistaina olisi tarkoitus alkuiltapäivästä laskeutua!