Se oli loman loppu

Rantareissun jälkeen otin iisisti täällä kotioloissa. Viikonlopuksi lähdin Eveliinalle saunomaan ja maanantaina olikin sitten taas aika jatkaa töitä.

Heti tiistaina tosin leiriarki sai hieman muutosta, kun isoisä-E tahtoi viedä minut ja lapset... mikä se nyt olisi... elämyspuistoon? Siis sellainen mesta missä oli muutamia tivolilaitteita, pieni pelihalli ja pieni vesipuisto. Siispä aurinkoisena aamuna lähdettiin ajelemaan ja päivä kului laitteissa hurvitellessa, ja iltapäivällä vesipuiston puolella liukumäissä. Pojat tietenkin raahasivat mut kaikkiin hurjimmiltakin tuntuviin vesiliukumäkiin, vaikkakin lopulta se meni niinpäin että minä sain suostutella nuoremman tulemaan mun kanssa Mustaan Aukkoon, kun sitä alkoi hirvittää. Mutta olihan se sitten hauska mäki, kun ei tarvinnut yksin mennä!

Muutama kuva päivältä:Mestan karkkitankometsässä käytiin vähän maistelemassa namia...

(Huomatkaa Emmin lahjaksi antama Rolling Stonesin Kurt-laukku.)

...kunnes homma lähti käsistä ja ruuaksi joutuikin pikkuveli...
Nopea ja näppärä Au Pair onneksi ehti paikalle pelastamaan tilanteen, ja kaikki lapset saatiin kotiin ehjinä!

Reissun jälkeen on leiriarki pyörinyt taas normaalisti. Penskat on pari tuntia päivästä leirillä, muuten touhuillaan sitä sun tätä (käydään puistoissa ja hengaillaan). Tänä viikonloppuna oli alkuperäisenä suunnitelmana reissu Washingtoniin, mutta se nyt meni sitten kuulemma puihin joten katsellaan mitä muuta keksisi. Toivotaan että säät suosii niin ehkä sitä voi vaan istuskellä Central Parkissa ja nauttia siitä ettei ole kiire minnekään.

Rantaelämää 6.7.-8.7.

Itsenäisyyspäivän aamuna host-perheeni suuntasi auton nokan kohti etelää ja Jersey-rannikon Long Beach Islandia. Koska perheen oli tarkoitus lomailla saarella kokonainen viikko, iski meikätytöllekin siihen sitten ylimääräistä lomailua. Jes!

Suunnitelmien muotoutuessa host-äidin äiti, siis isoäiti-A, soittaa rinpautti mulle ja kutsui luokseen kyläilemään. Isoäiti-A asustelee rannikolla itsekin, ja suunnitelmaksi tehtiin tiistaille visiitti LBI:lle host-perheen luo, ja sitten keskiviikko-iltana suuntaisin takaisin kotiin.

Siispä maanantaina hyppäsin autoon aurinkorasvojen ja uimakamojen kera, ja suuntasin itsekin host-perheen perässä kohti hiekkarantoja. Isoäiti-A:n hyvien ohjeiden avulla löysin perille ongelmitta, ja kamat vierashuoneeseen nakattuani lähdettiinkin kaikki kolme (isoäiti-A, isoisä-K sekä minä) ajelulle rantaa pitkin, katselemaan vähän merimaisemia. Iltapäivä oli aurinkoinen ja istuskeltiin jokunen tovi rannan tuntumassa nauttimassa merituulesta.

Maanantai meni rentoillessa. Rantafiilistelyn jälkeen syötiin isoäiti-A:n kokkailema herkullinen illallinen, istuskeltiin takapihan terassilla hetki viinilasillisten äärellä, sitten katsottiin leffaa ja syötiin jätskiä.

Tiistai-aamuna herättiin sitten ajoissa (no... vapaapäiväksi ajoissa) ja pakattiin LBI-kamat autoon. Aamiaisen jälkeen matkaan, ja perille päästiin puoliltapäivin. Host-perheen talo oli aivan rannalla, ja heti autosta päästyämme paineltiinkin upottamaan varpaat kuumaan hiekkaan.
Suolavesi kirvelsi silmissä, kun pelleiltiin penskojen kanssa aallokossa (oli sopivasti aurinkoinen mutta tuulinen päivä), ja allekirjoittanut muisti taas miksi tykkää sitten kuitenkin enemmän Suoemen järvivesimeiningeistä. Se meriveden suola on vaan ärsyttävää!

Rantailusta tarpeeksi saatuamme siirryttiin talolle, jossa istuin kuistilla suojassa auringolta ja nautiskelin näkymästä:
Porukalla käytiin vielä illallisella, jonka jälkeen minun ja isovanhempien oli aika lähteä kotia kohti. Yhdeksänvuotias serkkutyttö tuli meidän kyydillä myöskin. Se on aika mahtava neiti, hirmusen fiksu ja hauskaa seuraa!

Keskiviikkona sitten viime syksynä onnettomuudessa loukkaantuneen isoisä-K:n kotihoitoapulainen tuli muutamaksi tunniksi talolle, ja minä ja isoäiti-A päästiin rannalle. Ensin käytiin kävelemässä, ihastelemassa ranta-alueen nättejä taloja:
Siellä oli myös suloinen telttakylä, jossa oli vierivieressä kesäasuntotelttoja. Hassuja kaksihuoneisia asumuksia, joissa voisin vannoa olevan jokseenkin kuuma!

Huomatkaa amerikanlippurivi...

Käytiin lounaalla kivassa ravintolassa, jonka terassi avautui rannalle ja syömisten jälkeen istuttiin pari tuntia rannalla nautiskelemassa veden kohinasta. Kellon lähestyessä viittä suunnattiin takaisin talolle, mentiin vielä illalliselle läheiseen kivaan ravintolaan ja sitten oli minun aika lähteä ajelemaan kotiin kohti pohjoista. Ajomatka sujui kivasti ilman sen kummempia ruuhkia. Ainut oikea liikennejumi oli ihan loppumetreillä, ja siitäkin pääsin pois aika nopeasti kun vaihdoin reittisuunnitelmaa.

Hyvä oli reissu ja oikein hauska miniloma tähän väliin. Isoäiti-A:n luona täytyy ehkä tässä kesällä mennä käymään uudestaankin!

Räiskyvää itsenäisyyspäivää!

Pari viikkoa takaperin oli yksi Amerikan suurimmista juhlista. Heinäkuun 4. kun on paikallinen itsenäisyyspäivä, ja humua oli jokseenkin mahdoton olla huomaamatta. God bless America, ja sitä rataa, raitaliput liehuivat vielä tavallistakin enemmän.

Meidän naapurikylälläkin osattiin. Paraatin ylle
nostettiin iso lippu. Vieressä normi kadunvarsiliehuke noin
niinkun vertailun vuoksi...

Kyseistä suurta merkkipäivää perinteisesti juhlitaan valtavin ilotulituksin, eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus. Siispä neljä suomalaistyttöä ja saksalaisvahvistus Angi.......suuntasivat Manhattanille ihastelemaan Hudson-joelta lähetettävää ilotulitusnäytöstä. (Kuvasta puuttuu kameran takana taiteileva Emmi.) Paikat joen rannalta varattiin jo ajoissa, sillä tiet suljettiin iltapäivällä väenpaljouden vuoksi. Vaan sepä ei meitä haitannut. Aurinko helli eväsretkeläisiä ja siinähän oli vain mukava paistatella päivää ja nautiskella hyvästä seurasta.

Me innostuttiin Emmin kanssa ottamaan kuvia tähti-raita-lippujen kanssa, jotka Saija oli ostanut ja laittoi ystävällisesti jakoon.

Ilotulitus alkoi yhdeksän jälkeen ja oli aikamoinen! Pommeja lähetettiin viidestä eri pisteestä niin, että koko taivas täyttyi ilotulitteista. Kuvia on vain pari, kun ilotulitteista on yllättävän hankala saada onnistuneita, mutta koitinpa vähän videotakin ottaa.
Tässä pätkä ilotulituksen keskeltä:


Eräässä pizzeriassa vessareissulla bongattiin muuten tuttu naama seinältä:
Ilotulitusten jälkeen väkimassassa hilauduttiin kohti kulkuvälineitä. Sieltä täältä kuului ympäriltä muuten suomenkieltäkin, jotta ei suinkaan oltu ainoita paikalla! Juna-asemalla turvallisuudesta vastasi solttupojat isoine aseineen. Kun koskaan ei tiedä, josko Usama hautoo revanssia. Kuvaan oli pakko päästä, sen verran oli konekiväärillämilläikinä kokoa:

Voitto kotiruualle!

Nyt on pakko tehdä tällainen pikapäivitys keittiöstä.

Maanantaina nimittäin kokkailin itselleni makaronilaatikkoa ruuaksi, kun nuorempi poika ryntäsi keittiöön hihkumaan "Teetkö sitä makaronijuttua?? Saanko mäkin?!". Lupasin pojalle pienen annoksen, kunhan saisin ruuan ensin uunista.

Tänään keskiviikkona sitten poikien äiti lupasi aamulla että voin viedä poppoon pizzalle. Kun muistutin poikia asiasta niin nuorempi kiekaisi "Ei ku saisinko mä sitä makaronijuttua??". Mitä? Makaronilaatikko 2, Pizza 0! Siispä juuri äsken mussutimme pojan kanssa makaronilaatikot nassuun, ja jannu ihan iloisena katsoo vierestä kun isoveli syö pizzaa (jota en viitsinyt peruuttaa kun äiti sitä sille lupasi, siispä ostamme isoveljelle siivun italialaista piirakkaa).

Sanonpa vaan että nyt se on todistettu: ei ole makaronilaatikon voittanutta!