Aamu alkoi arkiaamujen tapaan keittiössä kello 7:15. Valmistelut (ja ehdottomasti teevesi hellalle kiehumaan) ja niiden jälkeen lapset ylös puolen aikaan. Yksi tahtoo muroja, helppo lapsi. Toinen pannukakkuja, ei muuta kuin paistamaan. Sain hei kehuja mun pannukakuista, ne oli kuulemma "itseasiassa tosi hyviä!" eli pointsit mulle!
Tänään oli ensimmäinen sadepäivä ja vanhemman pojan leiri oli sen takia peruttu. Siispä nuorempi nakattiin leirille jonka jälkeen suunniteltiin ohjelmaa vanhemmalle pojalle (kirjakaupassa käynti, lautapelejä, leffa). Vanhempi opetti mulle shakkia, jonka saloihin en ole koskaan vaivautunut perehtymään, ja pelattiin kaksi peliä joista toisen jopa voitin. Näillä on superhieno Snoopy-shakkilauta jossa kaikki shakkihahmot on jotain Snoopy-hahmoja, ihan super!
Kirjakauppa on se osuus päivästä joka koitui mun lompakon kohtaloksi. Ei siinä vielä mitään että tarttin sen kalenterin joten ostin sen, mutta kun sen lisäki tarkoitukseni oli ostaa Anne Ricen Queen Of The Damned, koska se on vampyyrikronikoiden seuraava lukematon osa. Vaan näilläpä oli jotain paljon siistimpää kuin yksittäinen kirja: Vampyyrikronikat -boksi, jossa on kaikki neljä osaa!
Tietenkin se oli PAKKO saada, kun mulla ei ole omana vielä yhtäkään kirjaa. (Ja huomatkaa kuinka juonikkaasti samalla levitän kuvia talosta, tässä mm. takkahuone, johon tullaan suoraa etuovesta.)Tämän lisäksi yläkerrassa oli vielä pieni musiikkiosasto josta löysin, tattadadaa (ja tähän isot fanfaarit): Tegan&Saran kaksi levyä joita olen kaipaillut!
(Kuva olohuoneesta joka näkyy tossa eilisen keittiö-kuvassa myös, tällä kertaa vaan otettu vastakkaiselta puolelta.) Nyt löytyy edellisten lisäksi myös So Jealous ja If It Was You, oioi! Katoin muuten äsken myös ja neidit keikkailee Nycissä 5. ja 6. lokakuuta. Kökkö puoli on se, että 5. päivä on sunnuntai ja maanantaina pitää olla hereillä varttia yli seitsemän, mutta koska lippuja näyttäs olevan jäljellä on ehdottomasti pakko kysyä josko Nadja tahtois lähteä mun kanssa.On uskomatonta kuinka paljon puhtia tällainen uuteen paikkaan kotiutuminen ja kaiken uuden opetteleminen voi vaatia! Kello on kakskytä vaille yhdeksän ja mä ihmettelen miten olen pystynyt valvomaan näin myöhään kun väsyttää niin älyttömästi. Nukkumaan ja äkkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti