...ja muuten vaan riekkua vastuulliselle aikuiselle sopimattomalla tavalla...
Arki se menee eteenpäin ja päivä päivältä perhe ja työ alkaa tuntua tutummalta. Uskoisin että olen perjantaina jokseenkin valmis ottamaan ohjat omiin käsiini ja vieläpä luotan siihen että me kenties selviämme ilman sen suurempia virheitäkään, niin perjantaista kuin tulevista viikoistakin.
Tänään D:n tultua kotiin lähdin kävelyllä läheiseen Wildlife Centeriin, jossa viime perjantaina kävimme lasten kanssa pyörähtämässä. Nyt auringon laskettua siellä juoksenteli peuroja vapaana...
...ja oli muutenkin enemmän liikennettä...
Oli ihanaa olla hetki itsekseen ajatustensa ja musiikkinsa kanssa. On niin uskomatonta miten koti tietyllä tavalla kulkee joka paikkaan pienessä soittimessa. Miten ne tutut laulut kuulostaa täällä aivan yhtä tutuilta, vaikka Helsingin katujen sijaan tallailenkin New Jerseyssä. Iltaisin on niin ihanaa laittaa huoneessa soimaan ne kaikista tutuimmat laulut ja aamuisin niiden tahdissa on huoletonta pukea ja valmistautua päivään.
Huomenna päivä uusi ja aika tavata perheen isän vanhemmat!
1 kommentti:
Voi etta on mahtava lukea naita juttujas. :) Ja ihanaa ku kirjotat niinku melkein varje dag. ;)
Ei mutta onnee perheen tapaamiseen. ;)
Lähetä kommentti