Maaoravia ja shoppailua

Alkais olla ensimmäinen viikonloppu ohi, noin 51 jäljellä.

Ensimmäisenä mainittakoon että yleisön pyynnöstä (eli siis kaverin ruikutettua aiheesta mesessä), vaivauduin ottamaan kuvan itsestäni keittiössä. Taustalla näkyy myös tv-huonetta. Otan enemmän kuvia taas myöhemmin, nyt saat Anni-rakas tyytyä tähän.
Eilen meinasi tosiaan mennä koti-ikävän puolelle, kunnes soitin aiemmin mainitsemalleni kaverille Anncille. Sain yhdellä soitolla kiinni, en yhtä, vaan KAKSI vanhaa kaveria (toinen oli niin ikään aiemmin mainitsemani Nadja) ja heidän ystävän ja vieläpä onnistuin suostuttelemaan tytöt ajamaan tänne hengaamaan. Superihanat leidit kun tulivat pelastamaan mun lauantain. Niinpä ovikellon soidessa loikin avaamaan ja lähdettiin lähimpään Starbucksiin hengailemaan. Oli aivan taivaallisen ihanaa nähdä kavereita ja höpötellä niitä näitä, siitä on kuitenkin kolme vuotta kun ollaan viimeksi nähty! Kotiin kömmin joskus puoli kahdentoista aikaan pimeään ja hiljaiseen taloon kun kaikki muut oli jo tietenkin nukkumassa.

Ai niin! Ennen tyttöjen tänne tuloa hengailin kettiössä koneella, kun terassille vipelsi maailman suloisin maaorava tutkiskelemaan terassilla olevia tomaatti- sun muita puskia.
Tänään sunnuntaina soittaa päräytin täällä samassa pikkukaupungissa asuvalle Brasilialaistytölle joka lisäsi minut messengeriin kun olin vielä Suomessa. Joana ei kuitenkaan vastannut, joten hetken päästä pyysin Anncilta hänen osoitteen ja etsin ajo-ohjeet, jonka jälkeen päättäväisenä ja tomerana (niin varmaan...) lähdin ajelemaan naapurilääniin. Löysinkin perille todella helposti ja hengailtiin hetki Anncilla ennen kuin lähdettiin läheiselle ostarille.

No senhän tietää kuinka siinä käy kun pääsen ostarille jossa on mm. Disney-kauppa (allekirjoittaneen suuri heikkous)...
Ostin sitten kaksi Disney mukia (ja toi Ihaa-muki EI ole vaaleanpunainen vaan vaaleenlila, vaikkei kuvassa siltä näytäkään), sekä aivan ihanan asennelaukun (ehkä vähän sopimaton Au Pairille [tekstit: "Wow! Cute bag!" "Get your own back b#*@%!"] mutta meni jo, sitäpaitsi se on sensuroitu eikä perheen äiti nyt ainakaan ihan heti napannut korvasta kiinni ja pitänyt puhuttelua). Ostin mä myös mikkisysteemin koneeseen että voi alkaa perehtyä Skypen saloihin. Kuten lukioaikainen historianopettajani sanoisi: aalriiight!

Tänään muistin myös pyytää perheen vanhemmalta pojalta muutaman nastan ja sain huoneeni seinälle Kurtin...
...ja Audreyn <3
Huone on yhä TODELLA vaaleanpunainen, mutta aina ei voi voittaa. Ainakin mulla on mun Kurt.

Huomenna alkaapi työt ja taas kova opettelu. Neljä päivää vielä vanhan aupparin kanssa, pitää koittaa saada siitä kaikki irti!

P.S. Sain koko perheen keittiöön samaan aikaan tänään ja annoin tuomani lahjat. Olivat todella otettuja niistä :)