Kasvihuoneilmiö on huijausta!

...koska on vissiin ihan normaali joulukuun puoliväli, kun eilen oli noin 20C (67F) lämmintä, tänään päivä alkoi raekuuroilla ja nyt illalla maa on valkoinen ja lumirättejä tulee taivaalta yhä. Jep. Ihan normaalia.

Tässä nyt jännityksellä katsellaan onko huomenna Snow Day (=lunta pari hassua senttiä ja koulut sen takia kiinni), vai joutuuko räkänokat sitten kuitenkin opin tielle. Lapsirakkaana Au Pairina tietenkin hiljaa rukoilen armahdusta ja koulujen normaalia aukioloa, jotta pääsen päivällä toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani jouluostoksista (peruutin joulun, mutta se ei taida mennä läpi host-perheen kohdalla. Pah.) Tai siis enhän minä tietenkään niistä ostoksista välitä, mutta on vain lasten etujen mukaista että he pääsisivät normaalisti kouluun viisastumaan!

Täällä on muuten jännää tuo talvielo. Nyt ei olla missään Floridassa, vaan pohjoisessa New Jerseyssä missä lunta tulee joka ikinen talvi, mutta silti täällä menee kaikki ihan sekaisin pienestäkin lumimäärästä. Meinaan juuri tuota koulujen sulkemista yms. Jengi menee ihan lukkoon ja elämä pysähtyy kun vähän on maa valkoinen. Sikäli ymmärrän, sillä täällä ei (ja nyt en huijaa) ole talvirenkaita ollenkaan! Samoilla kumeilla vuodenajasta riippumatta. Sitä taas en mitenkään saa pieneen pollaani, että miten ihmeessä paikassa, jossa sitä lunta siis tosiaan joka vuosi tulee, ei käytetä talvirenkaita. Ei täällä jengi edes tiedä koko käsitettä hitto soikoon! Urpoja.

Lumen lisäksi minua on kohdannut suuri henkilökohtainen kriisi: täältä ei saa Compeed rakkolaastareita! Ja nythän on niin että kantapäissäni on elämäni kipeimmät rakot kun vähän sisäänajoin uusia korkkareita (hieman vaatii muokkausta ne reunat ennen kuin kenkiä voi alkaa käyttää tosissaan) tossa eilen. Että äiti hoi apua, tuo Compeed-rakkolaastareita jokunen kipale! Täällä on vaan jotain humpuukikamaa mistä ei ole mihinkään. Pöh. Nyt on kauheat jalkojen teippailut että voi laittaa yhtään mitään popoa jalkaan, niin on kipeinä. Jotenkin pitäisi nyt pärjäillä kun äiti ei ole tänne tulossa vielä pariin viikkoon. Mutta että jatkon tapauksia varten ois sitten Compeedeja, kun noiden kenkien sisäänajo jatkuu heti kun näistä rakoista toivun, niin sitten on taas varmaan uudet hiertymät kohtapuoliin jaloissa ennen kuin saan nuo kengät sisäänajettua. (Mutta luovuttamaan en todellakaan suostu, niin on kauniit popot. Kyllä mää vielä keinot keksin!)

Nyt kutsuu unijukka, huomenna pitää olla energiaa jos käykin niin että riiviöt on kotoa koko päivän!