Takaisin kouluun!

Kas näin sitä alkoi koulutaival täällä lätäkön länsipuolellakin. Kesä on muka olevinaan ohi, mutta niin vain olemme pari viimeistä päivää taas nauttineet helleaallosta ja lapsiraasut ne joutuvat hylkäämään kesälaitumensa ja palaamaan koulujen käytäville.

Aamu alkoi siis sietämättömän aikaisin kun mulla herätyskello soida rämpäytti ja pakotti käden hapuilemaan torkku-nappia (kerran... "käyn vain pikasuihkussa" ; toisen... "käyn suihkussa vasta kun lapset on viety" ; kolmannen... "nyt jumalauta on PAKKO nousta!"). Lopulta sain sitten itseni ylös, lapset aamupalalle ja reput valmiiksi. Perheen isä on nyt tänään ja huomenna mun kanssa kotona jotta saadaan tämä kouluhomma käyntiin, joten yhdessä lähdettiin sitten kuljettamaan poikia opinahjoihin, jotka tänä vuonna ovat eri osoitteissa.

Muutaman tunnin vapaudesta nautin mm. lueskelemalla kirjaa puiston penkillä ankkalammen luona. Samalla reissulla todistin alle metrin päässä tapahtunutta hanhi-tappelua, jonka aikana höyhenet pöllysi ympärillä ja hiljaa mielessäni toivoin ettei ne äkkäisi hyökätä mun kimppuun. Urpot elukat. Mutta enpä oo ikinä noin läheltä päässy näkemään hanhien yhteenottoa!

Koska tänään oli ensimmäinen koulupäivä, oli lapset laitoksissa vain puolikkaan päivän verran ja puoli yhden aikaan lähdettiin taas host-isän kanssa ajelemaan vanhimman koululle, ja sieltä sitten nuorimman koululle. Aamun "Ihan tyhmää, en haluu mennä, onks koulun pakko alkaa?" -ruikutus oli saanut uuden nuotin, joka kuulosti enemmän tältä: "Vitsi oli kivaa, meidän ope on ihan huippu, mul on hirveesti tärkeitä papereita jotka sun pitää sit Riikka allekirjottaa!" Vaan noin se kaava taisi minunkin kohdallani mennä kun olin vähän pienempi (ja ehkä vähän isompanakin vielä...).

Illalla nuoremman jalkkistreenit oli peruttu ja kun isä lähti viemään vanhempaa omaan harrastukseena nuori pyyteli että saahan se jäädä mun kanssa kotiin. Oli jotenkin kiva olo, varsinkin kun herra oli muutenkin oikea päivänpaiste ja koko ajan vaan höpötteli ihan hupsuja juttuja. Täällä sitten kahdestaan hölmöiltiin ja kun se ei halunnut lähteä enää mun kanssa ulos ostamaan äidilleen synttärikorttia (olin unohtanut päivällä ostaa) niin saatiin loistoidea tehdä kortit itse! Siispä askartelulaatikko esiin komerosta ja touhuamaan. Poika oli ihan innoissaan kun sai askarrella ja voi vitsi jos olisin tiennyt ton laatikon olemassaolosta aiemmin, olisi pari sadepäivää näppärästi saatu täyteen ohjelmaa! No parempi myöhään kun ei millonkaan, täytyy muistaa ostaa uusi liima jotta voidaan askarrella sellaisena päivänä kun koulu on kiinni.

Ilta meni sitten perheen kanssa. Host-isä toi ruokaa yhdestä hyvästä italialaisesta ja syötiin äidin toiveiden mukaisesti synttäri-illallinen tuolla terassilla kun oli kiva ja lämmin ilta (ja mulle tuotiin pesto-pastaa, oi NAM!). Istuttiin vielä illallisen jälkeen jokunen hetki tässä sisällä host-äidin kanssa ja höpöteltiin niitä näitä. Sillä on aina kauheesti mielenkiintosia ja hyviä juttuja kerrottavana. Tuli myös muuten puheeksi ne lasten valokuvat tähän blogiin, josta olen aina unohtanut kysyä, ja virallinen lupa myönnettiin, joten voin vaikka pari otosta tältä kesältä lisäillä tämän tekstin loppuun.

Kun perhe paineli yläkertaan, minä ehdin paneutua vähän lasten koulupapereihin. Tuntuu oudon aikuiselta allekirjoittaa toisen läksypapereita ja laittaa omaa nimeä ja numeroa yhteystietosarakkeisiin (äidin nimen lisäksi tietenkin). Milloin minä olen muka voinut olla tarpeeksi fiksu ja kypsä pitämään huolta jonkun lapsista? Itsekin pahainen kakara...

Huomenna alkaa oma koulu, saas nähdä kuin mun käy!

***


Tailgate-meininkejä ennen Brucen keikkaa.

Lounas joen rannalla läheisessä puistossa.


Kolme hullua kakaraa rannalla.


Käytiin kesän aikana myös eläintarhassa.