Moottoritie on kuuma

Aurinkoista ja ennen kaikkea lämmintä keskiviikkoa!

Lähtöahdistuksesta kärsivä Au Pair lähti perjantaina töistä päästyään karkuun päätöksentekoa, ja suuntasi kohti Connecticutin metsiä. Oli aivan ihana viikonloppu taas Nadjan ja Janinen kanssa. Sarahkin liittyi seuraan lauantaina lounaan ja kahvin verran. Perjantai-iltana saavuin paikalle vähän yhdeksän jälkeen, ajeltiin likkojen kanssa siellä sun täällä, käytiin paikallisessa pubissa moikkaamassa tuttuja ja jauhettiin tuttuun tapaan sontaa. Lauantaina sitten kaveri oli töissä aamulla kun minä nautin mahdollisuudesta nukkua piiiitkään. Puolilta päivin pääsi kaveri töistä ja lähdettiin edellä mainitulla porukalla lounaalle kivaan italialaiseen ravintolaan. Ruokailun jälkeen käytiin vielä kahvilla suosikikseni muodostuneessa Las Vetas -kahvilassa. Lauantai-iltana oli kaverilla lastenvahtivuoro, joten hengattiin kolmen ihanan tytön kanssa ja minä nautin roolistani kolmevuotiaan pikkuisen suosikkina. Missä oli kamera sillon kun se niiiiin suloisena puoliksi nukku sohvalla mun sylissä?? Sunnuntaina lähdettiin sitten perinteisen brunssin jälkeen porukalla keskustaan, missä palloiltiin siellä sun täällä kunnes allekirjoittaneen oli aika suunnata bussilla takaisin New Jerseyn metsiin.

Tämä viikko alkoi tehokkaasti. Maanantaina syyhkäisin koululle hoitamaan paperihommia, jotka olen jättänyt tekemättä kuukausi toisensa jälkeen! Mutta nyt on vaaditut allekirjoitukset järjestölle, ja parin päivän sisällä pitäisi tulla koululta vielä lopulliset paperitkin kurssin suorittamisesta. Alkoi tulla pieni koulupaniikki, kun aluekoordinaattori soitti ja ilmoitti viime viikolla että tarvitsee mun koulupaperit toukokuun alussa. Mitä?! Eihän mulla oo vielä sitä toista kurssia edes käytynä! Apua! Oon tässä nyt yrittäny saada puhelinyhteyttä yhteen kouluun joka järkkää viikonloppukursseja, että saisin itseni ängettyä sinne jollekin viikonlopulle nyt huhtikuussa. Olin vähän meinannu tehä sen toukokuun alussa, mutta ei sitten näköjään... Hups!

Tiistaina pidettiin taas peruslounastelut Emmin kanssa ja etsittiin yhtä ravintolaa ihan törkeen pitkään kun se ei näkynyt motarille ja saatiin sitten sahata tietä edes takaisin, kunnes vihdoin Emmin host-äiti kertoi sen tarkemman sijainnin ja löydettiin jopa perille.

Tänään oli sitten mielenkiintoinen eksymispäivä, kun lähdin etsimään ajoneuvokeskusta. Kyllä. Olen niin saamaton ollut etten ole edes näiden täällä vietetyn vajaan yhdeksän kuukauden aikana saanut itselleni sitä paikallista ajokorttia... Noloa, tiedän. Siispä ajoneuvokeskusta etsimään, jotta voisin tehdä vaaditun teoriakokeen. Ihan kiva, mutta puolen tunnin ajomatkaan meni tunti, ja etsittyäni kyseistä mestaa sen tunnin verran vieläkään perille löytämättä, meni hermot ja päätin kiukkuisena lähteä kotiin. Koitan huomenna uudestaan! Ajellessani motaria tajusin että olen ihan lähellä Hannan asuinpaikkaa, olisipa ihana nähdä tyttöä pitkästä aikaa! Siispä puhelua kollegalle ja niinpä me sitten tehtiin lounastreffit siihen Hannan lähelle. Oli ihan huippua! Sain minäkin kiukkuni hälvenemään kun sai jotain mieluista tekemistä vielä ennen lasten hakemista.

Nyt ollaan lasten kanssa kotona, pikkuriiviöt työskentelee tutorin avulla kotiläksyjensä kimpussa ja Au Pair lusmuilee päivittäen blogia. Tutorin lähtiessä on aika suunnata Tae Kwon Do -treeneihin. Ensin lasten, sitten minun.

Vanhempi pojista on mukana koulun näytelmässä (tänä vuonna Annie) ja esitykset ovat tällä viikolla. Kiirettä siis pitää! Huomenna on vuorossa iltaesitys, jossa meikäläinenkin pääsee näkemään työn tulokset. Täytyy muistaa ottaa kamera mukaan!