Viikonlopun rientoja

Huvipuistoilun jälkeen oli sitten lauantaista maanantaihin vuorossa ihan vain rauhaisaa New York -hengailua. Mullahan siis oli maanantaikin vapaa kun täällä oli Memorial Day, joten pääsi oikeen nauttimaan pitkästä viikonlopusta Suomi-vieraiden kanssa.

Koko viikonloppu meni oikeastaan kävellen erilaisissa paikoissa.
Lauantai-iltana käytiin vähän kuppilassa istumassa drinksujen äärellä. Viereiseen pöytään sattui hömelöt norajalaisveljekset jotka sitten jutuillaan... öh... viihdytti(??) meitä, kunnes iski väsymys ja lähdettiin nukkumaan. Ennen lähtöä ehdittiin puida mm. suomalaisten alkuperää.

Sunnuntaina suuntana oli Harlemin autenttinen Hallelujah-kirkko (jno mitä ne on, baptisteja), jonne lähdettiin suuntaamaan tuskaisen kosteassa kelissä. Vaan niinhän siinä kävi, että kirkolle päästyämme jono ulottui melkein korttelin ympäri, joten luovutimme suosiolla ja jatkoimme matkaa pitkin pohjois-Manhattanin katuja kohti Central Parkia. Matkalla päädyimme kuuntelemaan hieman erään toisen Hallelujah-kirkon kuorolaulantaa kirkon ulkopuolelta kun siellä oli ikkunat auki. Kuulosti hauskalta!

Puistossa käytiin mutustelemassa evästä ja tallusteltiin siellä täällä.
Matkalla eksyttiin puistoilun jälkeen myös kirpparille sekä katumarkkinoille, minne piti korvakorujen perässä hiihdellä.

Maanantaina niin ikään tallusteltiin siellä täällä. Ohjelmassa oli mm. viimeisiä shoppailuja ja nautittiin aurinkoisesta kelistä. Itsellä oli vähän huonompi ilta siinä vaiheessa kun tuli tekstiviestitse host-äidin kanssa vähän kettumaista sananvaihtoa. Meni sitten molemmilla osapuolilla palkokasveja vissiin ihan kokonaisina nenuun ja manasinkin sen naisen jonnekin hyvin rumaan paikkaan. Kaiken kukkuraksi sitten myöhästyin illan junastani kolmella minuutilla niin, että sain juna-asemalla odotella seuraavaa menopeliä tunnin verran. Siinä vaiheessa istuin rappusilla itkua tihrustamassa ja olinpa aika valmis ostamaan lentoliput Suomeen ja haistattamaan pitkät koko Au Pair -touhulle.

No en haistattanut. Ja kyllä se tilanne siitä sitten rauhoittui niin että nyt on taas ihan normimeininki, mutta argh!

No juu. Kökön maanantain jälkeen kävin sitten tiistaina sen verran töissä että vein lapset aamulla kouluun. Sen jälkeen oli suuntana Philadelphia ja Coldplayn keikka, mutta sen reissun taidan vielä eritellä omaksi merkinnäkseen.