keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Paluu arkeen

Isoveljen vierailun jälkeen oli taas aika palata arkirutiineihin. Sikäli pehmeä lasku, että Coldplay-keikan jälkeen töitä oli jäljellä enää keskiviikon ilta ja torstai sekä perjantai. Viikonloppu tulikin nopeaa vauhtia ja se vietettiin... no... laiskotellen. Perjantaina oli Pian läksiäis/synttärikaboom! joten suuntana oli töiden jälkeen New York New York. Itselläni ilta jäi vähän lyhyeksi kun piti vielä päästä viimeisellä junalla kotio, mutta pääasiahan on että pääsi vielä Pialle sanomaan heipat ennen kuin neiti suuntasi Australian kautta Suomeen (kuuli juuri päässeensä sinne opiskelemaan!). Eiköhän me Suomen päässä sitten nähdä taas, kun meikäläinenkin sinne asti selviää. Pia kuitenkin on siellä nyt koulussa seuraavat neljä vuotta.

Lauantaina sitten nukuin piiitkään ja sen jälkeen kävin ostamassa TrueBloodin ykköstuotantokauden DVD:n. Viihdykkeen ja eväiden kera suuntasin Emmin sohvalle suorittamaan TrueBlood -maratonia ja saatiinkin lauantain aikana katsottua yli puolet koko tuotantokaudesta. (Nörtit!)

Sunnuntaina osoitti nokka taas kohti Isoa Omenaa, kun lähdettiin nauttimaan aurinkoisesta päivästä Central Parkiin. Keskustassa treffattiin Connecticutin asukit Nadja ja Janine, haettiin kaupasta evästä ja tehtiin piknik-retki Boathousen liepeille. Päivä kului nopeasti hyvässä seurassa ja illallisen jälkeen oli kaikkien aika suunnata junilleen ja kotio.

Seuraava viikko meni varsin arkisella rutiinilla. Maanantaina tosin vanhempi poika oli kotona kipeänä, mutta tokeni kurkkukivustaan kyllä tiistaihin mennessä. Viikkoon mahtui taas kotiläksyjä, pesistreenejä, tae kwon doa ja teatteria.

Perjantaina suuntasin Connecticutiin Nadjalle, joka vietti viimeistä viikonloppuaan host-perheensä luona. Pian neiti suuntaa sukulaisten kautta takaisin Saksaan, vietettyään viimeiset kaksi vuotta Atlantin tällä puolen. Viikonloppu meni aivan liian nopeasti! Hengattiin vaan, käytiin kahvilla, lounaalla, oluella ja pyörittiin siellä sun täällä.
Kauniit naiset valmistautuvat illan rientoihin...
Ajomatkalla Connecticutiin osui eteeni muuten auto, jonka rekkari näin suomalaiselle kuskille toi huumoria tylsään perjantairuuhkaan.

Viikonlopun ehdottomia kohokohtia oli myös luonnon ihmeet, jota kuvattiin videolle. Tämä laatupätkä on pakko jakaa, ihan vaan jottei kenellekään jäisi epäselväksi kuinka jännittävää elämä Amerikassa onkaan! Siispä loppuun huima lyhytelokuva: Ötökän Elämää.

1 kommentti:

Anni kirjoitti...

Hiukan repeilin ääneen tolle Isolle Hädälle :D Onneks en oo vielä alkanu datailuharrastustani töissä, siellä ois kiva selitellä miks työasiat noin naurattaa...