Nähtiin siis Tiinan kanssa juna-asemalla ja suunnattiin metrolla rantaan. Seikkailtiin vähän puistossa, josta löytyi mm. Yhdysvaltain laivaston monumentti...
Moisten viihdykkeiden jälkeen löydettiin vihdoin tiemme lautalle, joka kuljettaa kansaa ohi vapaudenpatsaan (päivän itse patsaalle vievät lautat olivat jo täynnä, mutta tämä kelpasi kyllä meille varsin mainiosti). Voi että sitä ihanuutta kun pääsi kannelle nauttimaan aurinkoisesta päivästä (vaikka osassa kuvista jostain syystä näyttääkin vähän synkältä) ja merituulesta! Sielläpä mie totesin, että samalta se kuulostaa meri täälläkin, eikä ne vaahtopäätkään ole yhtään vähemmän kauniita kuin Suomessa.
No patsas oli... Vihreä!
Reissussa nautin kovasti siitä että pääsi näkemään kaupungin myös merellisestä kuvakulmasta...
Merellisen ilman jälkeen jalkauduttiin takaisin maakrapujen joukkoon ja suunnattiin askeleemme kohti Sohon katuja. Oi mie tykkään siitä alueesta, pitää mennä toistekin! Ehkä jo ensi viikolla menen kuuntelemaan miekkosia, jotka lauloivat Stand By Me:tä läskibasson säestyksellä.
Nyt on taas kovasti väsynyt tyttö täällä näppäimistön äärellä (kuten aina Nycin reissujen jälkeen). Taidan painua nukkumaan, huomenna on taas uusi viikko edessä.
2 kommenttia:
Voi että! Tollaselle lauttamatkalle mäkin haluun tuolla sitten kun tullaan Lauran kanssa. Näyttää niin kivalta tollain vedestä käsin. Ja kaikissa leffoissakin näytetään Nyciä aina tollain niin pitäähän munkin se nyt päästä kokemaan
aaargh. vihreänä piiieeenestä kateudesta tääl, yääh. mut kyl sit koirat päästetään irti veräjistään kun joskus astun jalallani isoon omppuun ! :D mauahahahahahahahahaaa !
Lähetä kommentti