tiistai 6. tammikuuta 2009

Joulutunnelmia

Päivitelläänpäs nyt sitten piiitkän tauon jälkeen vihdoin! Tuossa tosiaan melkeinpä heti joulun jälkeen pyyhälsi paikalle tuo äipykkä, jonka kanssa ollaan mennä huiskittu pitkin New Yorkia ja siksi on sitten päivityksetkin jääneet kun eihän meidän hotellissa ollut ilmaista nettiä (ja minä oon niin kitsas kakara että en tahtonut siitä alkaa maksamaan). Mutta nyt teksti kerrallaan lupaan päivittää tähän päivään saakka!

Joulu tuli tälle tytölle 25. joulukuuta kello 5:56, kun kaksi poikalasta juoksi mun sängynviereen huutamaan että "Riikka, Riikka, herää jo!! Pukki on käynyt ja olkkarissa on paljon lahjoja!! Herää! Herää!!". Ja sitten mua taisi joku mätkiä tyynyllä. Julmia. No okei, siis lupasin edellisenä iltana itse, että mut saa aamulla herättää jos tahtoopi, mutta EI ennen kuutta. Lapset olivat heränneet aamuviideltä ja kyllä nyt viisi vaille kuusi oli sitten jo ihan tarpeeksi myöhään, niiden mielestä. Unenpöppörössä sitten aamutakki päälle ja yläkertaan, laitoin teeveden tulelle ja tallustelin olkkariin ja toden totta! Oli Joulupukki ollut varsin anteliaalla päällä, koko olohuone oli nimittäin aivan täynnä lahjoja! Herran jestas! No lapset ne sitten innoissaan availi ensin joulusukista pienemmät paketit ja sitten kuusen alta isommat.
Tuli leluja ja pelejä ja kirjoja ja kaikkea mahdollista. (Kuvassa muuten siis lasten oma pikkukuusi, ei päässyt kuvaan meidän, takan toisella puolella oleva isompi puu.) Ja olihan se pukki muistanut Au Pairiakin ja siinä teekuppini kanssa aamukuudelta availin oman joulusukkani paketteja.

Lahjojen availun jälkeen lapset keskittyivät antimista nauttimiseen (uusia leffoja, pelejä sun muita mitä piti heti pelata ja katsoa ja lukea, kaikkea tietenkin samaan aikaan) ja minä avasin tietokoneen ja soitella rimpauttelin kotosuomeen. Skypehöpinät keskeytti kuitenkin host-äidin värkkäämä pannariaamiainen, ja tallustelin minäkin valmiiseen aamiaispöytään. Mustikkapannareita ja appelsiinimehua, nam!

Siinä aamutouhujen aikana aurinko nousta hilpaisi taivaalle ja päivästä näytti tulevan aivan uskomattoman kaunis kun maa oli valkoinen ja taivas aivan pilvetön. Oijoi! Niinpä aamiaisen jälkeen päätinkin lähteä pienelle kävelylle ennen vieraiden meille paukkaamista, jotenka kiskoin vaatteet päälle ja lähdin tallustelemaan lähellä olevalle Wildlife Centerille. Viihdyinkin jotain puolitoista tuntia pihalla, ja keli oli aivan mielettömän nätti. Voi vimpula!

Kävelyn jälkeen otin vielä parin tunnin väliunoset kun alkoi ihan hirmuisesti väsyttää, sitten vasta aloin valmistautua vieraiden tuloon.

Iltapäivästä alkoi talo sitten täyttyä. Tuli isovanhempia ja tätejä ja setiä. Meikäläiselle ehkä eksoottisin tapaus oli tätsykkä, joka oli ihka aito ja oikea katolinen nunna! Meinas tulla ramppikuume kun tuli heti semmonen olo jotta pitää vähän varoa sanomisiaan ja olla ihmisiksi! Täti M tosin osoittautui oikein mukavaksi ja rennoksi naiseksi, vaikka ei meillä nyt kauheasti kyllä yhteistä puhuttavaa ollutkaan.

Joulupäivällinen oli oikein kiva tilaisuus. Syötiin herkullista pastakeittohässäkkää missä oli simpukoita ja jättikatkarapuja (NAM!) ja sitten oli pihviä (jonka minä tosin skippasin), salaattia ja sitä sun tätä. Ainakin vähän erilainen joulupöytä, kotoisaan laatikot + kinkku -yhdistelmään verrattuna! Mutta täytyy myöntää että ens vuonna taitaa olla sitten Sipe-tädin laatikoille iso iso tilaus, jotta teitä on varoitettu!

Loppuilta meni sitten oikein mukavasti hengaillessa. Katsottiin Dark Knightia (ja minä meinasin pissata housuun kun host-isä pyyhälsi alakertaan asianmukaisesti pukeutuneena: Batman-naamari ja viitta päällään) ja vaan istuttiin ja höpöteltiin. Jossain vaiheessa jälkiruokakahvien aikaan serkutkin vihdoin pyyhälsi paikalle (kivaa! ne on aivan ihania koko sakki!).

Valitettavasti juhlinnat loppui hieman lyhyeen, kun yhdeksän aikaan yksi serkkutytöistä sai niin pahan astmakohtauksen että hänen äitinsä piti lähteä viemään tyttöä lääkärin kautta kotiin. Todella harmi! Ja kun vanhempi sukupolvikin (=isovanhemmat) olivat jo lähteneet koteihinsa, niin alkoi porukka painella aika pian nukkumaan. Tosin onko nyt ihmekään tuommoisen järjettömän aamuherätyksen jälkeen!

Itse painoin pään tyynyyn hirmuisen väsyneenä, mutta tyytyväisenä siitä, että korvatulpilla varustettuna saisin seuraavana aamuna nukkua piiiitkään!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

MAAHAN SANOIN ET ISOLLA EDILLA ON SALEE BATMAN-PUKU PIILOSSA ! :--------DDDD
tiedan kaiken. :K

Riikka kirjoitti...

Niin sanoit, ois pitäny heti uskoo xD Onneks on kuva todisteena!