Obamalta terkkuja!

Oi että! Ensi alkuun voin sanoa että Washington D.C:stä sai tällaisena kylmänä ja harmaana talviviikonloppunakin kyllä niin kauniin kaupungin vaikutelman, että takaisin on pakko rynnätä heti kun lehdet puhkeaa puihin! Voin vain kuvitella kuinka nättiä siellä on keväällä.

Meinasi käydä niin kuin edellisessä merkinnässäni maalailin, nimittäin heräsin puoli tuntia myöhässä ja kauheassa paniikissa kaveri hereille, vaatteet päälle ja juna-asemalle. Voi piru! Ehdittiin junaan kuitenkin, joka oli sitten myöhässä. Myös vaihdettaessa junat jumitti, kaikki oli 15-20 minuuttia myöhässä ja oli jo aikasta selvää ettei ehdittäisi bussiin ajoissa. Pikainen puhelu matkaa järjestävään firmaan ja meitä luvattiin 5-15 minuuttia kyllä odotella. Huh! Juna-asemalta juoksujalkaa taksiin ja sitten ralliautoiltiin pitkin Manhattania, kohti bussin lähtöpaikkaa. Kuin ihmeen kaupalla oltiin bussin ovella vain paria minuuttia yli kahdeksan.

Matkan ensimmäinen pysähdys osui Philadelphiaan, Pennsylvanian osavaltioon.
Siellä käytiin vilkuilemassa mm. Independence Hallia, jossa on allekirjoitettu Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus!Pällisteltiin myös Liberty Belliä, joka on nykyään terrorismin pelossa viety puistoaukiolta lasitalon sisään, minne pitää mennä turvatarkastusten läpi. Itsehän olin siis niin laiska että tyydyin tollottamaan sitä lasiseinän läpi menemättä sisään ollenkaan.

Seuraavaksi pysähdyttiin Delawaren miniosavaltiossa (toisiksi pienin!), joka oli kuulemma USA:n ensimmäinen osavaltio joskus vuonna nakki ja sukka. Delawaressa pysähdyttiin vaan pikaisesti Newarkin kaupungissa syömässä, mutta voinpahan sanoa käyneeni :P

Masu täynnä maistui sitten bussissa unoset, kun kuski ajeli meitä kohti maan nykyistä pääkaupunkia, Washington D.C:tä.
Ensimmäisenä päästiin tollottamaan United States Capitol -rakennusta, joka taitaa olla toinen niistä kahdesta kuuluisasta. Turistikuviakin tietenkin tuli räpsittyä...
Tämän tollottelun jälkeen käytiin Ilmailu- ja Avaruusmuseossa (Air and Space Museum) ihmettelemässä amerikkalaista ilmailun historiaa, sekä avaruuden ihmeitä. Siellä oli vaikka mitä! Minä olisin varsinkin siellä avaruuspuolella viihtynyt vaikka koko päivän! Pitää ehdottomasti seuraavalla Washingtonin reissulla mennä sinne vielä uudestaan kattomaan kaikki leffat ja koittamaan lentosimulaattorit sun muut. Nythän oltiin matkalla Niagaran reissulta tutun Go to Bus firman kanssa joten ryhmämatkalle tyypillinen aikataulu myöskin rajoitti tuntien pällistelyä.

Seuraavaksi kirmattiin paikalliseen luonnontieteen museoon, jossa on näytillä maailman suurin timantti. Yritettiin Pernillan kanssa hämätä vartijoita että oltas saatu nyysittyä se mut ei oikeen onnistunu. Pah. Mutta kauniisti se kimalteli siellä vitriinissäkin!
Tämän kaiken historiikin jälkeen oli aiheellista päästä kevyempien harrastusten pariin. Lähdettiin hiplailemaan julkkuja! Kävin esimerkiksi vähän katsomassa teatteria Herra Lincolnin kanssa...
...sekä rokkistarbailemassa itsensä naapurinpoikien (tästä parin korttelin päästä kotoisin ;)) Jonas Brothersin jannujen kanssa...
Näin kun Washingtonissa oltiin niin kävin myös vähän auttelemassa herra Resitenttiä ja hoitelemassa hänen uuden toimistonsa puhelinvaihdetta...
Myös Mr. Depp oli saapunut paikalle, mutta se äijänketale ei jostain syystä olleskaan lämmenny mun suukotteluyrityksille. Kumma tyyppi.
Ai niin! Ja ihan vaan golffarivanhempieni kateuden aiheuttamiseksi kävin vähän puttailemassa itsensä Tiger Woodsin kanssa!
Joku fiksumpi voisi siis päätellä tästä kaikesta, että ilta päätettiin kevyihin sirkushupeihin Madame Tussaud'sin vahamuseossa.

Vahanukkejen hiplailun jälkeen oli hyvä siirtyä illallisen kautta hotelliin kiskomaan unta kaaliin. Seuraavana päivänä pitäisi taas vähän jaksaa!

Ilmaisen hotelliaamiaisen (oijoi mitä luksusta!) jälkeen suunnattiin taas D.C:n keskustaan. Ensimmäisenä käytiin vähän morottelemassa Obamaa, joka mun vikittelevistä Juhuu!-huudoista huolimatta ei rynnänny paikalle tervehtimään. Outo jannu.
Tönö oli kuitenkin, niin kuin monet muut ennen minuakin ovat sanoneet, kovin pieni. Vaan nytpä on nähty. Ai niin! Ja matkalla tuonne nähtiin muuten myös Pentagon, mutta siitä pytingistä mun kuvat on niin onnettomia ettei maksa vaivaa niitten latailu.

Valkoisen talon jälkeen oli vielä pari nähtävyyttä käytävänä ennen matkaa kotiin. Kävin esim. tökkimässä sormeani Washington Monumentin kärkeen.Ja sitten käytiin vielä Thomas Jeffersonin memorialilla, joka oli kanssa ihan nätti pikkutönö.

Tästä matka jatkui sitten kohti kotia! Tehtiin me vielä pikainen pysähdys... Arvatkaa kuvista minne!

Jep, Baltimoreen. Voin sanoa käyneeni sielläkin, vaikkakin lähinnä vain vähän pyöräilemässä...
Kotimatka meni jokseenkin nukkuessa. On se matkustelu sen verran rankkaa! Oli kuitenkin tosi kiva reissu ja tuli nähtyä kahden päivän aikana PALJON. Ja ihme kyllä, ei edes Pernillan kanssa missään vaiheessa oltu tappamassa toisiamme. Aika saavutus. Siispä myös superisot kiitokset matkatoverille, jonka kanssa tuntuu aina olevan varsin mukavanlaista tuo matkustelu.

Pernilla herätti mut kun alettiin olla melkein perillä. Aika jäynä hetki oli se kun jälkeenpäin tajusin, että herätessä ikkunasta näkyi Manhattan ja ensimmäinen ajatus oli "Ah, kotona!". Mistäköhän lähtien leffoista ja tv-sarjoista tuttu kaupunki muka on ollu koti? En tiedä, mutta siltä se siinä herätessä tuntui. Huisia.

Sellainen oli reissu tällä kertaa. Keväällä takaisin!