USA, here I come!

Tulipas kuulkaa nyt ihan nurkan takaa tämä.

Odotin aivan kuumeissani että Suomen toimistosta soitettaisiin ja kerrottaisiin uutisia jenkkien suunnalta, no että pääsinkö vai en. Tänään sitten pahaa-aavistamattomana tarkistin sähköpostin ja sielläpä sitä kuulkaa oli viestejä. Ensin saapuneena oli USA:n toimiston sähköposti, otsikkonaan jotain tyyliin "Important notice", toisena viesti Suomen toimistosta, otsikko tyyliä "Sinut on hyväksytty ohjelmaan". Sydän hyppäsi ja avasin USA:n toimiston viestin (jossa oletin toki olevan sama info englanniksi), ja siellä oli ilmoitus ensimmäisestä puhelinhaastattelusta! Apua! Siis sen lisäksi että minut hyväksyttiin ohjelmaan, olen myös jo herättänyt kiinnostusta yhdessä perheessä joka on pyytänyt yhteystietoni ja saattaa soittaa nyt parin vuorokauden sisällä!

Perhe numero yksi asustelee pikkukaupungissa Virginiassa ja heillä on kaksi pientä poikaa (iät 3 ja 4), joista toinen käy esikoulussa kahdesti viikossa. Äiti työskentelee kotoa käsin (tämä hieman mietityttää minua, en ole varma onko se hyvä juttu). Heillä on tälläkin hetkellä AuPair, joten vieras apu ei ole perheelle ainakaan uusi juttu (hyvä juttu, joka hieman hälventää epäilyksiä joita äidin kotona työskentely herättää). Perheen kotoa on noin 30 minuutin matka Washington D.C:hen, joka tarkoittaa siis sitä, että toiveideni mukaisesti suurempi kaupunki on lähellä sosiaalisen elämän harjoittamista varten. Perheellä ei ole lemmikkejä. Työaikani olisi ma - to 8 - 17 ja pe 8 - 12. Viikonloppuisin välillä lastenvahtimista että vanhemmat pääsee yhdessä ulos.

Nyt vaan odotellaan että puhelin soi. Ja voi miten minua jännittää! Olen koittanut kirjoittaa ylös kysymyksiä mitä tahdon kysyä perheeltä, ja vielä pitäisi miettiä vastauksia mahdollisiin kysymyksiin joita he esittävät minulle.