Aurinkoa ja ... räntäsadetta!

Taas mennä hujahti viikko niin ettei ehtinyt edes huomata!

Perjantaina tosiaan menin taas treeneihin lauantaista koetta silmällä pitäen. Paikalle päästyäni ohjaajalla oli mulle ylläripylläri: se laittoikin mut testaamaan perjantaina! Hetken aikaa tollotin sitä ja testitoveria monttu auki, vaan ei kai siinä sitten mitään muuta kuin koittamaan! Ja no hyvinhän se meni. Osasin asiat ja sain kehuja edistymisestäni. Ihan meinasin ylpistyä! Nyt on sitten sininen vyö, jipii! Kauheella vauhdilla se mulle uusia vöitä pistää... Oon kai joku sen henkilökohtainen projekti, saada mulle mahdollisimman korkean tason vyö ennen lähtöä. Tällä kertaa testauksesta ei valitettavasti ole kuvia, koska tosiaan luulin meneväni vaan treeneihin niin eihän siellä mitään yleisöä ollut kameroiden kanssa. Ylpeänä kerron silti että tällä kertaa rikoin laudan takapotkulla, ja tokalla yrityksellä meni poikki. Jes!

Testin jälkeen sitten oivalsin että Jounillahan oli jonkin sortin läksiäiset keskustassa, joten pistin puhelua Pialle että mikä on meno. Lopulta pikasuihkun ja -laittautumisen jälkeen juoksujalkaa yhdeksän bussiin ja Villagen tuttuun pikkubaariin. Ilta meni siinä hölmöjä jutellessa ja halpoja drinksuja maistellessa ja lopulta kapakka meni kiinni ja loppuillan kolmikko, minä, Pia ja Jouni lähdettiin suuntailemaan koteja kohti. Mutkaisen ja pitkän matkan jälkeen allekirjoittanut päätyi Pian ilmapatjalle Long Islandille, kun omaa kylään ei mennyt busseja ennen aamuseitsemää.

Lauantai tuli väsyneesti enkä saanut itseäni mitenkään liikkeelle ennen iltaa. Pienen väsymyskiukuttelun ("En varmasti jaksa tulla sinne toiselle puolelle saarta, enenen!") jälkeen hilasin lopulta takapuoleni Long Islandilta Manhattanin Lower East Sidelle pieneen Sushi-ravintolaan Annikan ja uuden tuttavuuden Gretan (anteeksi kamalasti jos kirjotin nimen väärin!) kanssa. Siinähän se meni ilta kivasti taas höpötellessä ja viiniä maistellessa. Lopulta sitten julkisilla kotia kohti ja minäkin päädyin omaan sänkyyn joskus puoliltaöin.

Sunnuntaina ei ollu tarkoitus lähteä yhtään minnekään, mutta kuulin sitten että Suomi-kirkolla oli iltapäivällä pääsiäismyyjäiset. Ja minun teki mieli Aarrearkku-pussia. Siispä karkkiostoksille! Laukku täyteen namia...... ja sen jälkeen aurinkoinen iltapäivä vietettiin Annikan kanssa Villagen ja Sohon pienissä puistoissa ja täysiä katuja tallusten. Kesän lähestymisen huomaa siitä, että aurinkoisina päivinä Sohon kadut oli täynnä katukauppiaita ja ihmisiä. Ihanaa!

Viikko alkoi sitten väsyneesti. Mitä muuta voi odottaa, kun ei viikonloppuna sitten tullut oikeen nukuttua? Jotenkin tässä on teen ja pikkupäikkäreitten avulla puskettu kuitenkin eteenpäin ja nyt ollaan jo voiton puolella. Maanantai-aamuna host-äiti ilmoitti että he lähtevät sittenkin ensi viikon loman ajaksi reissuun joten minullakin on siinä sitten viikon ylimääräinen loma! Pienen pähkäilyn ja järjestelyn myötä Annika sai pari vapaapäivää ja eilen varattiin reissu Miamiin! Ah, Floridan lämpö, täältä tullaan!

Täällä pohjoisessa on sää heittänyt taas ihan volttia. Eilen satoi räntää(!!), tänä aamuna piti raaputella auton ikkunat (yääh!) ja tänään päivällä on sitten ollut t-paita -lämmin. Ei päätä ei häntää tässä touhussa! Mutta kyllä sen kevään tulon silti jo huomaa. Vaikka puissa ei olekaan lehtiä, niin kevään ensimmäiset väriläiskät on jo piristämässä luontoa:Aivan ihania nuo kaikki kirkkaat puskat ja puut!

Nyt meikäläinen jatkaa reissun suunnittelua. Vielä pitää ottaa selvää muutamasta yksityiskohdasta ja käydä ostamassa aurinkorasvaa. Ylihuomenna lentokoneeseen ja suunnaksi South Beach Miami, Florida!