Loppuviikko menikin sitten arkisesti, mitä nyt torstai-iltana kotona portaikossa väänsin vasemman nilkkani nurin niin, että edelleenkin, nyt kuukautta myöhemmin siinä on tuki ja liike on rajoitettua. Inhaa! Pääsin onneksi todella pätevälle tohtorille, joka antoi hyvät ohjeet paranemiselle (vaikka mulla ei kärsivällisyys meinaa riittääkään mihinkään 1,5 kuukauden paranemisaikoihin) ja pisti vielä kaupan päälle hyvän nilkkatuen mukaan. Tuli myös muuten testattua Au Pairien uusi vakuutus (ainakin STS:n tytöillä ja pojilla vaihtui Gouda Beechstreetiin), joka vaikutti erittäin hyvältä ja toimivalta! Peukut siitä!
Perjantaina alkoi sitten Halloweenin juhlinta, ainakin sen verran että nuoremman koulussa oli perinteinen Halloween-paraati. Tänä vuonna koululla oli Lumikki-teema, ja henkilökunta oli pukeutunut kääpiöiksi. Pikkunatiaiset sitten tietenkin edustivat kuka mitäkin hahmoa.
Meidän yhdeksänvuotias oli Päätön Ratsumies, ja komea Ratsumies olikin!
Lauantaina oli oikean, virallisen Halloweenin aika. Meikäläisen suunnitelmat meni uusiksi kun suunnitellut kemut osoittautui kasaan kuivuvaksi pikkukerääntymiseksi, missä en tuntisi juurikaan ketään. Ei kiitos! Siispä suunnaksi New Yorkin keskusta, josta Villagen paraatin humussa löytyisi kyllä ihmeteltävää! Hupakko kakara unohti kameran laukun pohjalle, eikä kuvia näin ollen tullut, mutta jos nyt kaipaa niin pällistelkää vaikka viime vuoden otoksia. Oli kuitenkin hauskoja asuja taas ihmisillä päällä ja Villagen kadut olivat yhtä suurta karnevaalia kun kenties miljoonat ihmiset täyttivät kaupunginosan, kaikki komeasti pukeutuneena.
Illan pitkin kaupunkia käveltyämme lähdimme toverin kanssa kotia kohti ja väsyneenä vuoteeseen. Tällaista karnevaalihumua tulee kyllä Suomessa sitten ikävä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti