Maanantai 28. Syyskuuta oli tunnerikas päivä. Ensin aamulla ajelin autolla Emmin luo vielä viimeisen kerran. Hengattiin hetki matkalaukkuihin pakatussa huoneessa, halittiin heipat ja sitten oli aika lähteä eri suuntiin (vaikka oikeasti samaan suuntaan eri aikaan, molemmat kun suuntasimme samalle lentokentälle, eri syistä ja eri aikatauluilla). Ei voinut muuta sanoa kuin että nähdään Suomessa, mun ihanaa suomityttöä tulee varmasti hirveä ikävä (ja nyt kun ilman Emppoa on eletty jo kuukausi, voin sanoa että olettamus osoittautui oikeaksi).
Hyvästien jälkeen suuntasin siis junien ja metrojen avulla JFK-lentokentälle isäpappaa vastaan. Täytyy myöntää että jännitti aikasta paljon. Entä jos iskä olisi vanhentunut 15 kuukaudessa aivan hirmuisesti? Eihän iskä nyt niin paljon ole voinut muuttua etten tunnistaisi enää? Hömelöt pelot toki osoittautuivat aivan turhiksi kun isi vihdoin käveli näkyviin laukkujensa kanssa (tuoden mulle tyhjiä matkalaukkuja mitkä voisin lähettää viikon päästä takaisin Suomeen täysinä, jee!). Eihän se iskä mitään ollut ehtinyt vanhentua. Korkeintaan uudet fiinit silmälasit oli hankkinut.
Viikon aikana... no... shoppailimme... Meikäläisen isukki on siitä epätyypillinen mies, että se on melkein kärkkäämpi kaupoissa juoksija kuin minä! Tai ainakin oli... ennen kuin amerikan shoppailukärpänen puri takalistosta. Mutta vaikka olenkin ostospuuhissa kehittynyt niin en siltikään sanoisi että iskä olisi toiselle sijalle jäänyt!
Kaupoissa juoksemisen ohessa ehdimme toki nauttia New Yorkin muistakin antimista. Kävimme mm. kävelemässä China Townissa:
Ja samalla reissulla pällistelimme Ground Zeron valtavaa rakennustyömaata:
Ilta kului sitten Blues-klubilla musiikista, juustoista ja viinistä nautiskellen. Kyllä kelepas! Säät eivät nekään piiskanneet liiaksi, ja saimme mm. mahdollisuuden nautiskella Central Parkista pyörien selästä käsin:
Se oli muuten todella kiva tapa saada näppärä yleiskatsaus isoon puistoon. Suosittelen!Moisen huippu-urheilun vastapainoksi pyrimme toki myös nauttimaan kaupungin kulttuuritarjonnasta, ja varasimme viime hetkellä itsellemme liput Chicago-musikaaliin. Esitys oli varsin hyvä, hauska tarina, hienoa tanssia ja hyvää musiikkia. Teatterikin oli aivan valloittava, pieni ja tunnelmallinen. Vallan mainiota!
Viikon aikana ehdimme myös tänne kotikonnuilleni New Jerseyyn, kun me shoppailijat suunnattiin läheisen Harley Davidson -liikkeen kauttaa New Yorkin -osavaltion Outlet-paratiisiin, aina yhtä mukavaan Woodbury Commonsiin. Kompaktin ostospyrähdyksen päätteeksi pakkasimme vielä huoneestani matkalaukullisen tavaraa lähteväksi Suomeen isän mukana, ennen kuin hilauduimme takaisin keskustaan illalliselle.
Koko viikon hienoin illallismesta oli aivan ehdottomasti Central Parkin eteläpäädyssä sijainnut Jekyll And Hyde, joka on kauhuteemaravintola. Aivan must-paikka jokaiselle New Yorkissa käyvälle! Ravintolassa tapahtui koko ajan, ei meinannut malttaa syödä kun piti ihmetellä kun asiakkaita humputettiin mm. brittiaksentin omaavan hovimestarin toimesta. Illallisen aikana zombie-bändi ratkesi soittamaan useammin kuin kerran...
...ja pöytämme vieressä seissyt haarniska puhkesi sekin lauluun ainakin kerran.
Ravintolassa on useampi hieno kerros (ns. ruokasali, kirjasto, laboratorio ja ullakko) ja suosittelenkin kävijöille että vilkaisevat ennen lähtöä kaikki kerrokset läpi! Kaiken tilpehöörin lisäksi myös ruoka oli aivan ensiluokkaista, enkä ole niin hyvää kalaa syönyt kenties ikänä. (Myös iskän pihvi oli kuulemma mahdollisesti paras ikinä.)
...ja pöytämme vieressä seissyt haarniska puhkesi sekin lauluun ainakin kerran.
Ravintolassa on useampi hieno kerros (ns. ruokasali, kirjasto, laboratorio ja ullakko) ja suosittelenkin kävijöille että vilkaisevat ennen lähtöä kaikki kerrokset läpi! Kaiken tilpehöörin lisäksi myös ruoka oli aivan ensiluokkaista, enkä ole niin hyvää kalaa syönyt kenties ikänä. (Myös iskän pihvi oli kuulemma mahdollisesti paras ikinä.)
Kesken kaiken katosta laskettiin lavakeskelle salia ja hirviö herätettiin henkiin!
Viikko iskän kanssa oli kaiken kaikkiaan onnistunut paketti rentoa hengailua, kulttuuria ja.. no... shoppailua... Sunnuntaina suunnattiin vielä satamaan illalliselle ja nautiskelemaan laivatunnelmasta.
Tämän jälkeen oli Pikkusiskon aika hilautua takaisin kotikonnuille valmistautumaan maanantain työpäivään lasten kanssa.
Ihan mahti lomaviikko, jonka voimin jaksaa taas loppuvuoden kivasti jammailla töissä!
1 kommentti:
kuin cool toi restaurantti :o !
mäki perustan tollasen !
Lähetä kommentti