Bussimatka Vegasista Losiin oli pitkähkö, ja iltahämärän laskeutuessa vihdoin pääsin Losin kaduille ja selvittelemään reittiä majapaikkaan. Mun henkilökohtainen itärannikon gps ilmoitti bussin jolla pitäisi päästä kohti vuodetta, ja pienen odottelun jälkeen linjuri tulikin pysäkille noukkimaan kyytiläisen. Vaan tadaa! Ongelmitta ei mennyt sekään. Bussikuski ystävällisesti ilmoitti että jonkun sunnuntain aiheuttaman muutoksen vuoksi auto ei menisi minun pysäkilleni asti, oikeastaan ei lähellekään. Aloin sitten kysellä miten ihmeessä pääsisin perille, ja ystävällinen kuski tarjoutui puottamaan minut oikeaan paikkaan matkallaan varikolle. Voi miten ystävällistä! Niinpä sain sitten kuitenkin kyydin hostellin kulmalle, eikä mies edes huolinut rahaa kiitokseksi avusta. Tuli hirmuisen hyvä mieli kun oli niin mukava ja avulias kuski. Ihanaa!
Hostelliin kirjautumisen jälkeen aloin selvitellä tekemisiä Losissa, ja pimenevä ilta menikin seuraavaa kolmea päivää suunnitellessa, jotta tulisi aika käytettyä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.
Maanantaina heti aamulla sitten tehokkaana (ja bussimatkan jälkeen hyvin levänneenä!) aamulla ylös ja ensimmäisenä Los Angelesin bussikierrokselle, jotta tulisi yleiskatsaus lähialueisiin.
Beverly Hillsin nurkilla jopa palopostit oli maalattu hopealla.
Jäi kysymättä että onhan kyse vaan maalista, ettei ne oikeasti ole jotain hopeaista metallia.
Tähtien kodit oli kehystetty valtavin aidoin ja portein, mutta oliko talot lopulta sen isompia kuin linnat tuossa meidän naapurikylässä? Epäilen hieman. Muutamat oli jopa aika vaatimattoman olosia! Kaveri Au Pairit asuu isommissa pytingeissä!
Tähtien taloilta matka jatkui kohti Hollywood-kukkuloita. Matkalla Laurel Canyonin läpi pysähdyttiin myös somassa Canyon Country Storessa, joka oli varsin symppis hippimesta.
Canyonilta ajeltiin sitten Mulholland Drivelle (Ootteko nähny sitä outoa leffaa?), jota pitkin kiemurreltiin kukkuloiden reunoja ja pysähdyttiin näköalapaikalla pällistelemässä niin Los Angelesin kaupunkia kuin Hollywood-kylttiäkin.
Kierroksen jälkeen oli sitten kiva yleiskatsaus Hollywoodin alueeseen ja jäinkin siitä suoraa Hollywood Bulevardille pällistelemään Walk of Famen tähtiä. Ja olihan siellä nimeä jos toistakin!
Maanantai menikin sitten kutakuinkin siinä tallustellessa. Oli nähtävää jos jonkinmoista, tähtiä ja teattereita. Illalla otin lepotauon hostellilla, ennen kuin lähdin takaisin Hollywood Bulevardin suunnille katsomaan kaverin suosittelemaa Vains Of Jennaa eräälle takapihan pikkuklubille. Meno oli rentoa ja musiikkikin menevää, yöllä hilauduin kotio yhtä cd:tä rikkaampana ja varsin oli muuten mukava ilta!
Tiistaina oli sitten vuorossa Universal Studiot. Hostellilta meni bussikuljetus huvipuistolle ja voi luoja siellä oli kivaa! Oli myös ihan täydellinen aika mennä, koska paikalla oli suhteellisen vähän väkeä. Koska ei ollut turistikausi päällänsä, mihinkään ei tarvinnut juurikaan jonotella!
Iiik!! Tappajahai meinas syödä!
Selkeesti yks päivän kohokohtia,
pääsin kuvaan Bartin kanssa!
Meikäläisen lemppari huvipuiston muutamasta vuoristoradasta oli ehdottomasti The Simpsons -laite, joka oli lähes täysin virtuaalinen kyyti, ja juuri siksi niin siisti koska siinä tuntui kuin olisi itse seikkaillut piirrettyjen maailmassa. Ja kiitos jonottomuuden, pääsin siihen kahdesti kun illalla oli vielä aikaa tuhlattavana! Myös vesilaite Jurassic Park aiheutti muutaman kiljaisun, kun hyökkäävä T-Rex vähän säikäytti...
Yksi siisteimmistä jutuista oli kuitenkin...
SPONGEBOB SQUAREPANTS !!!
Välillä kuitenkin meinasin hämmentyä kaupungista. Olinko mä nyt siis Losissa vai Lontoossa???
Ehdottomasti siistein juttu oli kuitenkin erilaiset tehostedemonstraatiot, eli päästiin isoon halliin sisään ja siellä näytettiin miten elokuvatehosteita tehtiin. Oli todella hienoo! Ja tietenkin se odotettu ja kuuluisa studiokierros, missä sellaisella hassulla kärryllä kierrettiin Universalin Studioita. Tälläkin reissulla saatiin tehostenäytöksiä vaikka millä mitalla!
Viimeisenä Losipäivänä oli ohjelmassa hevosurheilua! Suuntasin nenän kohti Sunset Ranchiä heti aamiaisen jälkeen. Matka taittui Hollywood Bulevardilta kävellen, ja oli aivan ihana tallustella lämpimässä auringonpaisteessa. Matkalla näkyi kaikkea ihanaa, kuten esim. appelsiini- ja sitruunapuita!
New Yorkin lavastekadut olivat rakennusvaiheessa.
Nycistä sujuvasti minuuttissa
pieneen meksikolaiseen kylään.
Eurooppalaiskaupungin lavasteet. Maa vaihtuu
simppelisti vaihtamalla tiekyltit eri kielelle.
King Kong elokuvan Skull Island oli säälittävä
miniatyyrilelulavaste. Näyttää elokuvassa vähän isommalta!
Grinch-elokuvan ihana Whoville!
Vähän ajeltiin myös Jurassic Parkin läpi.
Amerikan Psykon Norman Bates lähti jahtaamaan
meidän kärryä tungettuaan ruumiin ensin takakonttiin!
Täydellisten naisten Wisteria Lanen läpi ei päästy ajelemaan,
koska itse Täydelliset naiset olivat paikalla kuvaamassa sarjaa.
Studiokierros oli todella mielenkiintoinen ja kävinkin sen sitten kahdesti kun oli illalla vielä aikaa ennen kuin kyyti tuli noukkimaan takaisin hostellille. Päivä oli ihanan lämmin ja onnistunut, jokaiselle Los Angelesin vierailijalle suosittelen Studioita lämpimästi, oli käymisen arvoinen mesta!
Viimeisenä Losipäivänä oli ohjelmassa hevosurheilua! Suuntasin nenän kohti Sunset Ranchiä heti aamiaisen jälkeen. Matka taittui Hollywood Bulevardilta kävellen, ja oli aivan ihana tallustella lämpimässä auringonpaisteessa. Matkalla näkyi kaikkea ihanaa, kuten esim. appelsiini- ja sitruunapuita!
Kävellessä näin myös elämäni ensimmäistä kertaa elävän kolibrin! Pikkulintu liikkui niin nopeasti, että yksikään valokuva ei onnistunut, mutta voi se oli valloittava näky! Ensin se suhahti pääni yli ja huomioni kiinnittyi siihen kun ajattelin että kyseessä on joku ällöttävä iso koppakuoriainen. Otus meni läheiseen puuhun joten uteliaana menin katsomaan millainen öklömöntti se onkaan, ja sitten näin että ei hemmetti! Ei se olekaan suuri koppakuoriainen vaan pienen pieni lintu! Ihastuttava pikkueläin lenteli puiden kukasta kukkaan ja imi sieltä jotain piikkimäisellä nokallaan, kunnes toinen lintukaveri tuli maisemiin ja he lensivät kimpassa pois. Olin aivan innoissani koko loppumatkan. Kolibreja!
Sunset Ranch -tallit olivat tien päässä, aivan Hollywood-kyltin alla. Sieltä minulle annettiin maksua vastaan hevonen alle, ja talleilla työskentelevän Meksikolaisen kanssa lädettiin kahden tunnin köpöttelylle kukkuloita pitkin. Oli aivan ihanat maisemat sieltä korkealta, katsella alas kaupunkiin!
Ratsastusretken jälkeen tallustelin takaisin ihmisten ilmoille, kävin hostellissa suihkussa ja suuntasin hostellimme lähellä olleeseen 30 Seconds To Mars -yhtyeen The Hive -tukikohtaan. Piti käydä katsomassa mitä toimintaa mestassa oli, juttelin hetken paikalla olleen porukan kanssa ja raapustin nimeni tussilla seinään, niin kuin siellä näytti olevan tapana.
Keskiviikko-iltana otin vielä viimeisen katsauksen Hollywoodiin, käymällä iltakävelyllä Sunset Stripillä.
Siellä sitä olisi ollut rock-luolaa toisensa perään ja varmaan ihan mukavia rock-henkisiä bilemestoja. Ehkä joskus tulen takaisin kavereiden kanssa ja voidaan käydä katsastamassa yöelämää enemmän.
Torstaina oli aika suunnata heti aamupäivällä bussia odottelemaan. Linja-auto veisi San Franciscon mäkien kaupunkiin, joka olisi tämän matkalaisen viimeinen etappi. Sieltä seuraavat kertomukset! Studioiden apina toivottaa heipat. (Mitä olette mieltä, onko tämä Marcel?)
