sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Happy Halloween!

Torstaina alkoi todellinen Halloweenin odotus, kun lapsetkin pääsivät hokemaan että "huomenna, huomenna!".

Minä aloitin Halloween-mielialaan virittäytymisen tekemällä kävelyn Pernillan kanssa ympäri luontokeskuksen, jossa oli Halloween-koristeluita esillä. Kovasti oli hauskaa:

Koska torstai oli Halloweenia edeltävä ilta, oli kyseessä myös nk. Mischiefs Night, eli ilkimysten
yö. Tällöin siis lapset ja nuoret lähtevät hämärän laskeuduttua liikkelle, ja suorittavat naapurustossa ilkitekoja. Suosittua on mm. talojen ja puiden päällystäminen vessapaperilla. Siis ihan totta! Se ei olekaan vaan elokuvajuttu, vaan ne ihan oikeasti tekevät sitä!! Meidän kadulla vessapaperia roikkui sähköjohdoista, naapurin asuntoautosta ja puiden oksilta...
Iltaan valmistautuen asukkaat toivat kurpitsalyhtynsä sisään ettei niitä rikota, ja yksi tuttuni sai autoonsa komean partavaahtokuorrutteen. Hullut amerikkalaiset!!

Tietenkin virallinen, ympäristövalistuneen nuorennaisen mielipiteeni on, että moinen on a)kamalaa paperin tuhlausta ja b)vielä ällöttävämpää luonnon roskausta. Mutta myönnettävä on, että ajellessani Tae Kwon Do -treeneistä kotiin, sai kuorrutetut puut kyllä aikamoisia naurunpyrskähdyksiä minussakin aikaan. Musta on vaan niin uskomatonta että täällä ihan oikeasti harrastetaan tollasta.

Perjantai-aamu valkeni aurinkoisena, ja pikkupoika, jota normaalisti saa herätellä useaan otteeseen, juoksi portaat alas keittiöön ja aloitti aamun pirteillä "Happy Halloween!!" -huudoilla. Aamu meni Halloween-tohinoissa, samalla kun valmistauduttiin koulupäivään, laitettiin naamiaisasujakin valmiiksi iltaa varten. Vanhemmalla pojalla oli vielä edessä ihan normaali koulupäivä, mutta nuoremman päivään kuuluisi perinteinen Halloween-paraati, jossa pienet koululaiset marssivat koulurakennuksen ympäri naamiaisasuissaan. Siispä suuntasin yhden jälkeen iltapäivällä pojan koululle, ja kun oli paraatin aika, pärähti koulun katolta soimaan marssimusiikkia ja sieltä ne pienet ihmiset sitten tulivat! No kaikki minut tuntevat nyt voivat arvata, että oli meikäläisellä itkussa pitelemistä moisen suloisuuden keskellä. Kun kajareista tulvi hassu lapsimusiikki ja ohi marssi pikkutyttöjä ja -poikia mitä hienommissa asuissaan. Meidänkin pikkumies oli aivan hurmaava Monopoli-mies, joka vilkutteli aivan intopiukeana jonosta. Voi miten suloinen!

Koulupäivän jälkeen tultiin sitten kotiin ja alettiin pukeutua asuihin. Meiltä löytyi rivistä niin Monopoli-mies, Ghostbuster kuin sitten peikkokin.
Aluksi lähdettiin aikaiselle Trick or Treat -kierrokselle vähän pidemmälle taloihin. Lykättiin tämän Au Pairinkin käteen namisäkki ja minäkin sain taloista herkkuja :D Eipä ole moista tullut harrastettuakaan sitten ala-asteen pääsiäisvirpomisten!

Tämän lämmittelykierroksen jälkeen oli meikäläisen aika vaihtaa vähän takaisin normivaatteisiin päin (no hännän jätin kyllä farkkuihin kiinni :P) ja lähdin hakemaan kaveria kyytiin ja sitten juna-asemalta keskustaan. Me lähdettiin katsastamaan Villagen kuuluisaa, suurta Halloween-paraatia! Kun päästiin paikalle, oli juhlat jo täydessä vauhdissa eikä meinattu lyhyinä lapsina nähdä mitään, ennen kuin löydettiin lyhtypylväs johon päästiin kapuamaan.
Aikamme pällisteltyämme ja kuvia otettuamme kävi jotenkin niin, että päädyttiin itsekin sinne aitojen toiselle puolelle paraatiin kävelemään. Tai no kävelemään, siis löydettiin itsemme sellaisen musiikkia raikaavan paraatiauton vierestä niin tanssiksihan se meni. Mutta hyvä oli meininki! Harmiksi kamerasta kuitenkin loppui akku niin, että juuri kun olisi tullut mahdollisuus aivan mahtaviin kuviin niin ei mennytkään masiina enää päälle. Möh.

Hauska oli kuitenkin Halloween, vaikka väsähdettiinkin jokseenkin ajoissa ja lähdettiin sitten junalla kotia kohti.
Mutta olipa hassunhauska New York City, kun kaikki kaupungin kadut oli vain yhtä suurta naamiaisjuhlaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Who you gonna call??!!!!

t. Anni

Ps. Muahahaha sanavahvistus: anticult

Anonyymi kirjoitti...

Mitkä noista on kurpitsoja ?

-äippä